Taiteen sensuurista ja sensuurin taiteesta
Idoleita poltetaan, pilakuvien piirtäjiä tuomitaan oikeudessa ja palkkionmetsästäjät jahtaavat taiteilijoita. Kuva on Kalashnikovia mahtavampi ase, ja jotkut taiteiljat ampuvat sillä helposti harhaan.

Kuvainraastoa ja kurkunleikkaajia
Idoleita poltetaan, pilakuvien piirtäjiä tuomitaan oikeudessa ja
palkkionmetsästäjät jahtaavat taiteilijoita. Kuva on Kalashnikovia
mahtavampi ase, ja jotkut taiteiljat ampuvat sillä helposti harhaan.
Teksti: Riiko Sakkinen
Juuri kun Pohjoismaiden lippujen – vahvoja Kristuksen kuvia nekin –
roviot olivat sammuneet muslimimaailmassa Muhammedin pilapiirrosjupakan
jäljiltä, ruotsalainen taitelija Lars Vilks heitti lisää pökköä polemiikin pesään.
Vilks
halusi herättää keskustelua poliittisesta korrektiudesta teoksellaan,
jossa koiralla on Muhammedin pää tai Muhammedilla koiran ruumis.
Vilks tarjosi teosta usealle ruotsalaisgallerialle, mutta ne eivät
uskaltaneet laittaa sitä esille turvallisuussyihin vedoten. Journalismi
oli taidemaailmaa rohkeampi: Örebro-sanomalehti julkaisi piirustuksen.
Myös kohderyhmä vaihtui pienestä ja sivistyneestä taideyleisöstä
kolmannesmiljoonaan örebrolaisia. Taideteoksesta tuli pilakuva.
Sillä, että piirtäjänä oli oikea käsitetaiteilija eikä mikään
karisuomalainen, ei ollut mitään merkitystä tavallisen ruotsalaisen
muslimilukijan silmissä. Vilks on kuuluisa taidemaailmaan
perustamastaan Ladonia-mikrovaltiosta, mutta nyt hän olikin yllättäen
tekemisissä suuren maailman kanssa. Tällä hetkellä Vilksin hengen hinta
on 72 tuhatta euroa ja Al-Qaida maksaa vielä 40 tonnia ekstraa, jos
taiteilija uhrataan lampaan tavoin leikkaamalla kurkku auki.
Alkuperäisen Tanskasta alkaneen
pilakuvaskandaalin aikana katolinen kirkko puolusti muslimien
herkkänahkaisuutta ja vaati kaikkien uskontojen idolien
kunnioittamista. Monien muslimien osoittama päättäväinen
tiukkapipoisuus sai Vatikaaninkin kateelliseksi.
Syyskuussa huumehuuruisista juhlistaan kuuluisan Ibizan piispa
hermostui nuoren alankomaalaisen taitelijan Ivo Hendriksin teoksesta,
joka oli esillä saaren nykytaiteen museon näyttelyssä Mennään Ibizalle – 50 vuotta alankomaalaistaiteilijoita Ibizalla. Lehtikuvista leikellyssä kollaasissa edesmennyt paavi Johannes Paavali II tarjoaa takapuoltaan toiselle miehelle.
Museo sijaitsee desakralisoidussa pyhätössä, joka on edelleen kirkon
omaisuutta, ja piispa vaati teoksen poistamista näyttelystä. Museon
johtajan mielestä piispan tulkinta oli liian pinnallinen ja tarjosi
tilalle kriittistä näkökulmaa kuluttamiseen, seksiin ja ikonografisten
kuvien tulvaan.
Piispa näki kollaasissa kuitenkin vain paavin kontallaan kuin kiimaisen
narttukoiran. Rooman ikuinen kirkko saattaa asettaa asian myös
historialliseen kontekstiin: protestanttinen Alankomaat taisteli
itsenäisyyteen Espanjan katolisesta imperiumista 1600-luvulla. Viikko
piispan mielenilmauksen jälkeen museota hallinoiva Ibizan
sosialistienemmistöinen kunnanvaltuusto päätti sulkea näyttelyn
painostuksen alla.
Espanjassa valtaa pitävän Sosialistisen työvänpuolueen kannattaa olla
solidaarinen tässä asiassa kirkolle – jonka kanssa se on ollut napit
vastakkain samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliiton
laillistamisesta asti. Hallituksella kun on meneillään oma taistelunsa
itsenäisyysmielisiä katalaaneja vastaan, jotka ovat polttaneet syksyn
aikana satoja Espanjan kuningasparin muotokuvia.
Hallituksen mielestä kuvat eivät ole leikin asia ja antimonarkistikuvainraastajia syytetään rikoksesta, samoin kuin El Jueves -huumorilehteä, joka julkaisi kesällä kannessaan pilapiirroksen kruununprinssistä penetroimassa vaimoaan takaapäin.
Taiteilijat Vilks ja Hendriks ovat
saanet juuri sitä mitä ovat hakeneet: mediapintaa itselleen ja
vastapuolensa konservatiivit ärsyyntymään. On perusteetonta sanoa
haluavansa herättää leppoisaa keskustelua, jos esittää toiseuden
nöyryyttävässä yhteydessä.
Koira on muslimeille
likainen eläin ja homoseksuaalisuus katolisille likainen akti. Entä jos
nämä provokaattoritaiteilijat olisivat esittäneet marsalkka
Mannerheimin homostelemassa neuvostosotilaan kanssa? Tuskin kukaan
suomalainen miljonääri olisi tarjonnut sataa tonnia heidän päästään,
mutta Tenstan tai Töölön nakkikioskeilla olisi voinut tulla turpaan.
On helppoa vaatia toleranssia kuvien suhteen valtaapitäviltä
(sunniterroristien yhteenlittymä Al-Qaida voitaneen laskea niihin,
vaikkei se olekaan virallinen instituutio), jotka tuntuvat nolaavaan
itsensä ruvetessaan noitavainoihin.
Vanhan kliseen mukaan kuva on enemmän kuin tuhat sanaa. Jos tämä on
totta, niin tuntuu luonnolliselta, että kuviin suhtaudutaan samalla
vakavuudella kuin teksteihin tai iskulauseisiin. Paavi on hinttari!
Muhammed on likainen koira! Tappakaa se vitun kuningas!
Kirjoittaja on Espanjassa asuva ateisti ja äärivasemmistolainen kuvataiteilija.

