Tulosta sivuMuseo vai galleria

 Miten käy taidemuseon työntekijöiden?

 

Vain muutama vuosi sitten suomalaista taidetta maailmalle vievä Frame joutui otsikoihin, kun sen silloisen johtajan ja työntekijöiden välillä olevat ongelmat tulivat julkisuuteen. Pitkään jatkuneet ongelmat johtivat lopulta johtajan eroon.

 

Nyt samanlaisia huhuja on kuulunut Helsingin taidemuseosta. Huhuja on liikkunut kaupungilla jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt ne konkretisoituivat. Minuun otti yhteyttä museon työntekijöitä, jotka kokevat Janne Gallen-Kallela-Sirénin johtamistavan alaisia aliarvioivaksi. He eivät halua puhua omilla nimillään, sillä omien sanojensa mukaan he ”pelkäävät johtajaa”.

 

Minulle kerrottiin, että museonjohtaja on antanut joillekin työntekijöille turhia varoituksia. Niitä on jouduttu perumaan, kun perusteita varoitukselle ei ole ollut. Joidenkin toisten valitukset taas on painettu kaupungin elimissä villaisella ja työntekijä on leimattu museolla yhteistyökyvyttömäksi valittajaksi. Johtajan kerrotaan myös ottaneen alaisiltaan työtehtäviä rangaistukseksi pois.

 

Minulle kerrottiin edelleen, että museossa on jo alkanut kilpailu siitä, kenet museonjohtaja vie mukanaan Guggenheimiin. Museonjohtaja on sanonut joillekin työntekijöille, että heillä voisi olla tulevaisuus Guggenheimissa, kun taas toisten on annettu ymmärtää, ettei heillä ole uuteen instituutioon mitään asiaa.

 

Asetelma monimutkaistui entisestään kun museonjohtaja ilmoitti ensin julkisuuden ja sitten sähköpostin välityksellä alaisilleen, että museossa aloitetaan 30.1. yt-neuvottelut. Johtaja siis valmistelee jo nyt organisaatiouudistusta, vaikka mitään Guggenheimia ei ole vielä edes tulossa. Työntekijät uumoilevat museoon entistä ikävämpiä aikoja. ”Alkaa todelliset takapuolennuolentakilpailut,” eräs työntekijä sanoi.

 

Työntekijät ihmettelevät myös, mitä yt-neuvottelut käytännössä tarkoittavat. Kaupunki kun ei voi noin vain irtisanoa työntekijöitään. ”Minne 20 taidehistorioitsijaa oikein laitetaan?” kysellään.

 

Kysymys on hyvä, sillä kaupungilla ei ole muita taidemuseoita, joissa juuri taidehistorioitsijan työpanoksella olisi samanlaista käyttöä kuin nyt. Työntekijät epäilevät, että kaupunki tarjoaa työtä lähimmästä virastosta ja jollei siirto kelpaa, työntekijän katsotaan irtisanoutuneen. Jos tämä on totta, mahdollisesti Suomeen tuleva Guggenheim näyttää entistä karmaisevammalta projektilta.

 

Sain myös kuulla, että ainakin yksi taidemuseon työntekijä teki koko vuoden 2011 ainoastaan Guggenheimiin liittyviä töitä. Hämmästystä herättää se, että kaupunki on maksanut yhdelle ihmiselle vuoden palkkaa siitä hyvästä, ettei tämä ole tehnyt taidemuseon töitä vaan on antanut työaikansa Guggenheimille kaupungin palkalla. ”Onko se edes laillista,” yksi työntekijä ihmettelee.

 

Niin, onko? Voiko työntekijä tehdä töitä toiselle taholle ja nostaa palkkaa samalla toiselta? Maalaisjärjellä ajatellen ei voi. Vai onko Helsingin kaupungilla tästä aivan omat sääntönsä?

 

 

Annamari Vänskä

Kirjoittaja on FT, Visuaalisen kulttuurin tutkija, Tukholman yliopisto








Alla oleva kirjoitus saapui Taide-lehden toimitukseen liittyen Annamari Vänskän artikkeliin Miten käy taidemuseon työntekijöiden?





Vastine Annamari Vänskän kirjoitukseen Taide-lehden numerossa 1/2012 


Annamari Vänskä kirjoittaa otsikolla Miten käy taidemuseon työntekijöiden? Guggenheim Helsinki -hankkeen vaikutuksista Helsingin taidemuseon toimintaan ja henkilökuntaan. Haluamme korjata kirjoituksessa esiintyneet virheet.

 

·      Helsingin taidemuseo noudattaa varoitusmenettelyssä Helsingin kaupungin määräyksiä ja ohjeita. Museonjohtaja ei ole antanut turhia varoituksia, jotka olisi jouduttu perumaan. Työtehtäviä ei ole rangaistukseksi otettu keneltäkään pois.


·      Helsingin taidemuseon jokavuotinen työhyvinvointikysely tehtiin loppusyksyllä 2011. Tulosten mukaan ”työyhteisön toimivuus ja johtaminen” on arvioitu hyväksi ja työpaikan ilmapiiri on parantunut edellisvuodesta.


·      Mikäli Guggenheim Helsinki -museo toteutuu, sen henkilökunnan valinnasta päättänee tulevan säätiön johto. Vakansseja ei voida etukäteen jakaa kenellekään. Pyrkimys sen sijaan on, että taidemuseon nykyiseen henkilökuntaan kuuluvat voisivat halutessaan siirtyä mahdolliseen uuteen museoon, jossa vakansseja olisi selvitystyön mukaan kaikkiaan 100-120 (nykyisin taidemuseossa työskentelee 62 vakinaista työntekijää).


·      Vuoden 2011 aikana taidemuseon henkilökunnalle järjestettiin useita Guggenheimia koskevia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Guggenheim-selvitys julkistettiin 10.1.2012. Koko henkilökunnalle pidettiin 13.1.2012. tiedotustilaisuus, jossa taidemuseon johtaja käsitteli selvityksen sisältöä ja aikataulua, sekä vastasi henkilökunnan esittämiin kysymyksiin. Lisäksi kerrottiin, että Helsingin kaupungin ohjeiden mukaisesti taidemuseossa tulee käynnistää yhteistoimintamenettelyprosessi ennen kuin kaupunki tekee Guggenheimia koskevia päätöksiä. Tilaisuudessa korostettiin, että Helsingin kaupungilla yhteistoimintamenettelyllä halutaan varmistaa työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnalla jokaiselle kaupungin palveluksessa olevalle mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseen. Lisäksi painotettiin, että henkilöstön työsuhdeturvasta huolehditaan. Edelleen kerrottiin, että kutsu yhteistoimintaprosessin aloituskokoukseen lähetetään taidemuseon vakinaiselle henkilökunnalle sähköpostilla seuraavana maanantaina 16.1.2012. Ensimmäinen yhteistoimintakokous järjestettiin 30.1.2012 sen jälkeen kun asiaa oli käsitelty taidemuseon henkilöstötoimikunnassa (19.1.2012) sekä toistamiseen johtoryhmässä (24.1.2012). 


·      Medialle 20.1.2012 lähetetyssä tiedotteessa taidemuseo oikaisi tiedotusvälineissä julkistettua virheellistä tietoa, joka liittyi taidemuseon yhteistoimintamenettelyyn. Tiedote lähetettiin myös Taide-lehteen.


·      Taidemuseon johtaja korosti henkilökunnan aseman ja työpaikkojen turvaamista myös johtokunnan Guggenheim-lausuntoa koskevassa esityksessään. Johtokunta hyväksyi lausuntoesityksen kokouksessaan 16.2.2012.


·      Guggenheim Helsinki -hanke on Helsingin kaupungin hanke. Kaupunki on edellyttänyt virastoiltaan, myös taidemuseolta, osallistumista hankkeen valmisteluun. Taidemuseon henkilökunta on omalta osaltaan ollut tässä mukana.

 

Guggenheim Helsinki on julkisessa keskustelussa herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Näin on myös taidemuseon henkilökunnan keskuudessa, osa kannattaa, osa vastustaa, osalla ei ole asiasta mielipidettä. Taidemuseon laaja johtoryhmä pyrkii kaikin mahdollisin keinoin huolehtimaan siitä, että asian käsittely museon sisällä pysyy avoimena ja tasapuolisena. Huhut ja nimettöminä esitetyt väitteet eivät edusta taidemuseon henkilökunnan mielipidettä Guggenheim-hankkeesta tai taidemuseon johtajasta.

 


Helsingin taidemuseon laaja johtoryhmä

 

Janne Gallen-Kallela-Sirén (taidemuseon johtaja), Pia Uljas (hallintopäällikkö), Erja Pusa (näyttelyintendentti), Elina Leskelä (kokoelmaintendentti), Tuija Kuutti (amanuenssi, henkilöstön edustaja), Kaisa Kettunen (vastaava museolehtori), Mari Lenck (tekniikan esimies), Jukka Heikkinen (työsuojeluasiamies), Outi Pelkonen (sihteeri)



Lehden toimitus ja artikkelin kirjoittaja haluavat huomauttaa asiaan liittyen seuraavaa:

 

 

Täsmennettäköön että museon työntekijöiden artikkelia varten kertomat  asiat eivät ole huhuja, vaan kyseisten taidemuseossa työskentelevien henkilöiden omia näkemyksiä. 

 

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu 

(Journalistin ohjeet 2011, Julkisen sanan neuvosto).

 

On outoa kuinka Taidemuseon johtoryhmä voi ilmoittaa Taide-lehden toimittajalle annetuista lausunnoista, että nämä “väitteet eivät edusta taidemuseon henkilökunnan mielipidettä  Guggenheim-hankkeesta tai taidemuseon johtajasta”.

 

 

Annamari Vänskä, FT, Visuaalisen kulttuurin tutkija, Tukholman yliopisto


Pessi Rautio, päätoimittaja




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä