Tulosta sivuItalian futurismi – taide, ideologia ja ajan silmä

F2447 tyo
Giacomo Balla, Auton dynaaminen kulku ­­­– tutkielma, 1913, öljy ja vernissa metallille, 30 × 33 cm. Kuva: Archives Futur-ism.

Italian futurismi – taide, ideologia ja ajan silmä

Näyttely Uusi taide – nopeus, vaara, uhma tarjoaa katsojille  – ei pelkästään taidehistoriallisen ja esteettisen näkökulman taiteen tiettyyn aikakauteen, vaan myös mahdollisuuden kysyä tärkeän kysymyksen ”miksi”. Kun kaikki faktat ja taidehistorialliset asiat on tarkistettu ja lueteltu, jää tekemättä ja vastaamatta se olennaisin, ”lapsellinen” kysymys: miksi futurismi syntyi? Oliko se vain sattumaa vai monien monimutkaisten toisistaan riippuvaisten tapahtumien lopputulos?

Taidehistorioitsija ja kriitikko Walter Benjamin (1892-1940) on kehittänyt uudenlaisen käsitteen  ajan silmästä, joka on yksi keino katsoa nykyhetkestä taaksepäin olosuhteisiin (mm. historiallisiin, poliittisiin, taloudellisiin) ja yrittää tarkastella mitkä asiat vaikuttivat ajan ajattelun ja taiteen liikkeiden syntyyn. Miltä silloinen maailma näytti ja miksi se voi näyttää erilaiselta nykyhetkessä. Miksi jotkut tosiasiat voivat nykyvalossa olla vaikeasti ymmärrettäviä tai näyttäytyvät naiiveina tai jopa vaarallisina? Mikä oli aikakauden ”läsnäolon” tunne?

F117
Gerardo Dottori, Liikkeessä, n. 1926, öljy kankaalle, 129,5 × 110 cm.

Näyttelyn vahvuutena on tässä tapauksessa juuri se, että sieltä puuttuvat teokset,  jotka tunnetaan futurismia esittelevistä kirjoista, koska hetken miettimisen jälkeen tajusin miten paljon laajempi kuva futurismista minulle avautui. Mielenkiintoiset estetiikan ja muotokielen viittaukset, lainalaisuudet erilaisista taiteen suuntauksista, aiheista ja tavoista ratkaista tilan ja ajan suhde on valtavan rikas.

Henkilökohtaisesti pystyin paremmin ymmärtämään futurismin vaikutukset venäläiseen avantgardetaiteeseen, kubismin muotokieleen, sen ajan kirjallisuuteen, teatteriin, runouteen, elokuvaan ja koko Euroopan ajan ilmapiirin joka oli ”raskaana” muutoksen vaatimuksesta, vallankumouksesta. Miten muotokielen samanlaiset ratkaisut voivat eri yhteiskunnallista taustaa vasten edustaa erityyppistä  ideologiaa?

Tultaessa 1900-luvulle ”vanha hyvä maailma” oli hajoamassa, sen arvot olivat tyhjentymässä. ”Vanhan Maailman” hajottamiseen kelpasivat kaikki keinot. Ehdoton liikkeelläolo, levottomuus, dynaamisuus, vanhan kulttuurin kieltäminen ja sen tuhon vaatimus, uuden teollisen ja kaupunkikulttuurin nostaminen ihailun kohteeksi, tekniikan ja tuhon (sodan) liiton palvominen olivat keinoja joiden avulla piti synnyttää uusi ihminen. Myös tieteen uudet saavutukset, Sigmund Freudin uusi psykologinen ihmiskuva, Karl Marxin kapitalismin terävä analyysi, Rudolf Steinerin ja muiden profeetallisten hahmojen ilmaantuminen vaikutti myös futurismin ideologian syntyyn. 

Lopulta tapahtumien vyöry muuttui hallitsemattomaksi. Lopputuloksena oli ensimmäinen maailmansota. Sen jälkeen Venäjän ja Saksan vallankumoukset antoivat ihmisen rakentamalle maailmalle uudet kasvot. Ajan silmä osoittaa miten läheltä piti, että taiteen yhteiskunnallinen paatos oli lopulta tulla ideologisesti hyväksikäytetyksi, mutta silti tuon ajan tuottamat taideteokset pysyvät Euroopan ja ihmisen rakentaman maailman nykyhetken osana ja tuovat suurta iloa.                  

F1237
Enrico Prampolini, ”Usean materiaalin arkkitehtuuri E42”, 1941, tempera mustalle kartongille, 65,3 × 47,8 cm.

Marco Ancora pyrkii katalogin kirjoituksessa ajankohtaistamaan futurismin liikkeen käyttämällä markkinatalouden nykysanastoa kuvatessaan Marinettin toimintaa, tekemällä hänestä kulttuuriyrittäjän hahmon. Marinettin luentomatkat kuvataan ”markkinoinniksi” ja futurismin tunnetuksi tekeminen, globalisaation strategiaksi. Marinettin pukeutumiseen ja muotiin liittyvät kokeilut kutsutaan ”lookiksi”.  Sanasto kuuluu uusliberalistiseen markkinatalouteen, joka ideologia pohjautuu ihmisen väitettyyn ahneuteen ja rahan ehdottomaan valtaan.  Walter Benjaminin ajan silmän käsitettä käyttäen, epäilen kovasti, että Marinettia ohjaisi ahneus, ennemmin kyseessä oli kuitenkin ideologinen, romanttisesti idealistinen pyyteettömyys kuin rahan himo. 

EMMA museo on ohjelmallaan, nojaten hienoon tilaan ja omiin resursseihin halunnut johdonmukaisesti järjestää myös näyttelyitä,  jotka valaisevat taiteen historian jatkumoa johon perustuu  myös taiteen ”ikuisuuden” käsite.

Italian futurismi näyttely on erinomainen näyte siitä mitä asialle omistautunut museonjohtaja Markku Valkonen ja koko museon henkilökunta osaa. Näyttelyn arkkitehti Hannele Grönlund on tila- ja graafisilla ratkaisullaan toteuttanut yhden hienoimmista näyttelyripustuksista joita olen viime aikoina nähnyt. 

Petr Rehor


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä