Tulosta sivuKritiikit 2-13

10.4.2013 22.24

Nainen on auto, nainen on syvänmeren eläin - Thomas Schütte

Schutte frauen 06Thomas Schütte luonnostelee savella. Helposti muokkautuvaan materiaaliin tallentuu sellaisia tunnetiloja ja ajatuksia, jotka eivät ole liian valmiita. Valtavien metalliveistosten tekemisessä ei enää ole sijaa hetkellisyydelle. Ne ovat lopullisia tosiasioita.

Schutte frauen 06
Thomas Schütte, Brozefrau Nr. 13, 2003. patinoitu pronssi, 185 × 125 × 250 cm. Yksityiskokoelma, Berliini. Kuva: Nic Tenwiggenhorn.

Nainen on auto, nainen on syvänmeren eläin

Thomas Schütte - Frauen

Sara Hildénin taidemuseo

Tampere 9.2.-12.5.2013


Thomas Schütte luonnostelee savella. Helposti muokkautuvaan materiaaliin tallentuu sellaisia tunnetiloja ja ajatuksia, jotka eivät ole liian valmiita. Valtavien metalliveistosten tekemisessä ei enää ole sijaa hetkellisyydelle. Ne ovat lopullisia tosiasioita.


Niinpä riviin asetetut pienet keramiikkaveistokset saattavatkin olla avain taiteilijan työskentelyyn. Ainakin niiden esillepano tuo mieleen työhuoneen hyllyt, joilla savi on kuivumassa. Taiteilija litistää, vääntelee ja kääntelee naista, eikä veistoksista kuitenkaan tule sellainen tunne, että nainen tässä jotenkin kärsii vääryyttä. Schütten intohimo on helppo nähdä: hän tuntee intohimoa muotoon, ei niinkään erityisesti naiseen muodon sisällä.


Jo keramiikkaluonnoksissa näkyy muodon ylivoima. Naisfiguurien päälle on kaadettu maalia kuin vimmaisena yrityksenä nähdä, millaisiin kuoppiin ja mutkiin maali muodostaa lammikoita.


Schutte 7.2
Yleisnäkymä näyttelystä Sara Hildénin taidemuseossa. Kuva Jussi Koivunen.

***

Keramiikka ehkä vihjailee ja kuiskii ideoitaan, mutta itse veistokset (18 jättimäistä teräs-, pronssi- ja alumiininaista) eivät turhia kysele. Tekee mieli käyttää sellaista kulunutta sanaa kuin 'kaunis' - on älytöntä, miten kauniita nämä veistokset ovat olematta silti lainkaan kaunistelevia. Niiden mutkiin voisi upota ihmisiäksi.


Kun veistoksen on kiertänyt muutaman kerran, materiaali alkaa taistella huomiosta muodon kanssa. Alumiini näyttää betonilta ja lakkapinta vaihtaa väriä, kun liikun tilassa. Metalliin hiotut läikät näyttävät jäkälältä aurinkoisella kalliolla.


Kun veistoksilla on kasvot, ne näyttävät usein saman naisen kasvoilta. Naisen selkäkin näyttää aina saman mallin selältä; tärkeä, lihaksikas selkä, joka niskassa alkaa kuplia nikamia.


Schütten nainen on kiiltävä esine. Kun siirryn näyttelystä kahvilaan, huomaan heijastuvani hanojen ja lusikoiden kiiltävästä pinnasta niin kuin heijastuin Schütten veistosten pinnasta.


(Lue lisää Schütten näyttelystä Taide-lehdestä)


Raisa Jäntti


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä