Tulosta sivuYksi teos, yleisiä kysymyksiä

Kraftwerk Tour

Yksi teos, yleisiä kysymyksiä
 
Museo ja musiikki

 

Mitä tapahtuu tavaralle, materialle kun se siirtyy ulkoa sisään ja päätyy museoon? Tuleeko siitä museaalista negaationa, staattista ja passiivisen parkkiintunutta? Vai muuttuuko se aktiiviseksi osaksi kulttuurista pääomaa, sen ristipistoja, jatkuvia kiertoja ja kulkuja, virityksiä ja venytyksiä?

Ei niin kauan sitten käytössä ollut suomenkielinen sanonta näytti kaapin ja kukkaruukun paikan. Kehotus totesi, että ’mene museoon’. Se ei kuitenkaan tarkoittanut ihan pelkästään sitä mitä lause denotoi – antoi ensimmäiselle tasolla ymmärtää. Sen toisen tason merkitys viittasi muualle – siihen, että olet pihalla, hukassa, vanhanaikainen ja pois tieltä siirrettävissä, matkalla sinne museoon.


Mutta minne kääntyä, kohti merkitysten massiivista pakettimyyntiä vai teosten avointa riskialtista tulkintaa?


Tukholmassa, paikassa nimeltä Moderna Museet sinne museoon menijöitä houkuteltiin yleissivistävään ja yhtä kaikki aina fiiniin kokemukseen musiikilla. Näyttely kulki nimellä Tanssikoneet ja näiden koneiden kaksi ääripäätä olivat Fernand Légerin maalaukset ja saksalaisyhtyeen, elektronisen musiikin pioneerin Kraftwerkin 3-D-installaatio. Väliin mahtui – Modernan kellariholveista löytyneiden esimerkkien voimalla – modernin aikakauden kiinnostus koneita ja mekaniikkaa kohtaan. Ja näitä otoksia omista kokoelmista sopiikin näyttää; joskin niiden yhteys Kraftwerkin teokseen on kutakuinkin hauras, ei harras.


Vaan mikä voimalaitos, ja miksi se on siirretty poplavoilta museoon? Onko tässä siirtymässä päällimmäisenä vaikuttamassa kiihdytys vai jarrutus, liike kohti jotakin uutta ja erikoista vai liike suhteessa pysähtymiseen ja itsensä vakiinnuttamiseen?


Hieman taustaa: Kraftwerk on tapaus, se elektronisen musiikin ilmiö, jonka nimittäminen bändiksi on laitonta. Düsseldorfin finanssitaivaan katveesta ponkaissut Kraftwerk oli jo ensimmäisistään levyistään lähtien aina paljon enemmän, ja sitä paljon enemmän, huomattavasti tyylikkäämmin ja älykkäämmin kuin mikään muu pop-tallustelija ja -ilveilijä. Kraftwerkissä yhdistyy – edeltävän museoon menemisen tavalla 70-luvun kielikuvissa pysyen – timanttinen tyylitaju, joka konkretisoitui sekä musiikissa että musiikkituotannon eri osa-alueiden esittämisessä. Siis levynkansissa, videoissa kuin myös harvoissa live-esiintymisissä. Se on jo kiistatta osa historiaa, siitä kirjoitetaan teoreettisia opuksia ja sen vaikutus tunnustetaan kaikkialla ja kattavasti. (Toisaalta tehdäänhän niitä ns. tutkimuksia niin Mad Menistä kuin Madonnastakin.)


Kraftwerk oli, ja aika lailla vahvassa kaaressa yhä on, ainutlaatuisen cool. Se on minimaalista äänimassaa, kylmän tehokasta pintaa, joka typerryttävän yksinkertaisen toiston kautta loi jotakin mitä emme olleet aiemmin kuulleet ja kokeneet. Jo albumin Autobahn kansi vuodelta 1974 otti luulot ja epäilyt taatusti pois.


Mika Hannula


(Lue Taide-lehdestä 2-2014 miten Kraftwerk esittäytyi Moderna Museetissa!)

 

Dansmaskiner, Från Léger till Kraftwerk, Moderna Museet, Tukholma, 22.1. – 27.4.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä