Suomen 25 parasta taiteilijaa on provosoiva nimi näyttelylle, mutta provokaatio kohdistuu vain osaan mahdollisesta yleisöstä. Moni osaa liittää sen ja Alepa-ruokakaupan fontilla tehdyn logon luontevaksi osaksi Jani Leinosen tuotantoa.
Markus Kåhren teokset ovat lähes yleismaailmallisella tavalla aitoa ihmetystä herättäviä, koska ne kyseenalaistavat esittämistä, havaintoa ja merkitystä koskevia käsityksiä ja muotoja. Tarkkaan ottaen siis mistä on kyse?
Turku Biennaali koostuu tällä kertaa barcelonalaisten ja suomalaisten taiteilijoiden töistä. Näyttelyn luonne on selkeä ja raikas.
Hanna Vahvaselkä, Heimo Suntio, Tuija Lindfors ja Tiina Valkeapää
Kuvataiteessa käytetään nykyään paljon sanaa ’prosessi’. Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan prosessi on ”sarja tapahtuvia tai suoritettavia toimenpiteitä, joista saadaan jokin tulos."
Poseeraavia ihmisiä – ja heidän eläimiään
Anhavan kesänäyttelyssä tähtäimessä ovat ennen kaikkea lemmikit ja kotieläimet. Niitä on monenlaisia. Toteutus ja tarkoitusperät vaihtelevat. Rauha Mäkilä etsii kontaktipintoja poseerauksista.
Kuvitteellinen kotiinpaluu – Oi maamme!
Kaikki aikatasot elävät meissä, vaikuttavat toisiinsa ja rakentavat käsitystämme Suomesta ja suomalaisuudesta. Kuvat ovat osa minua, sekin, mitä pidän vieraana ja se, mikä muuttuu.
Hetkittäistä näkemistä – Kuopion taidemuseo
Prosessin seuraamiseen menee oma aikansa. Näkemisen hetki on pitkä. Voinko oikeasti pelkästään katsomalla tajuta teoksen jujun?