Tulosta sivuKritiikit

2.6.2014 18.29

Avautuuko Beda Stjernschantzin taiteen portti?

irmaSuomalaisen taidehistorian unohdettu symbolisti Beda Stjernschantz (1867-1910) saa huomiota ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään Amos Andersonin taidemuseossa sekä laajan näyttelyluettelon muodossa. 

irma
Irma, 1895–96, öljy kankaalle, 38 × 32 cm. Suomen kansallisgalleria, Kuva: KKA/Jukka Romu

Avautuuko Beda Stjernschantzin taiteen portti?

 

Ristikkoportin takana 1864–1910, Amos Andersonin taidemuseossa 14.3.–31.8.2014


Beda Stjernschantz 1867–1910 Ristikkoportin takana, toim. Itha O'Neill, Amos Andersonin taidemuseon julkaisut 93, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014, 302 s.


 

Suomalaisen taidehistorian unohdettu symbolisti Beda Stjernschantz (1867-1910) saa huomiota ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään Amos Andersonin taidemuseossa sekä laajan näyttelyluettelon muodossa. Suuren taideyleisön silmissä teokset Kaikkialla ääni kaikuu... (1895) ja Pastoraali (Primavera) (1897) lienevät kuuluneet jo pitkään suomalaisen taiteen kantakuviin, kun taas suurin osa taiteilijan muusta tuotannosta on jäänyt suureksi kysymysmerkiksi, täydennettäväksi aukoksi. Nyt valmistunut näyttely pyrkii ensimmäisen kerran luomaan kokonaiskuvaa taiteilijasta, jonka rinnastuu symbolistina Magnus Enckelliin ja Ellen Thesleffiin – hänen läheisiin ystäviinsä ja kollegoihinsa.


Varsinaisen näyttelyn ja sen muhkean näyttelyluettelon suhde toisiinsa on varsin epäsuhtainen, näyttelyn jäädessä toiseksi. Näyttelyn kiintopisteiksi nousevat – jo mainittujen ohessa – yksittäisistä teoksista Irma (1895-96), jonka katseen intensiivisyys ja teoksen maalauksellisuus itsessään ovat erityisen puoleensavetäviä ominaisuuksia. Lisäksi teoksen kaksoismuotokuvallisuus lisää sen kerroksellisuutta, symbolismia syventäen. Taiteilijan avoimet intentiot saavat aikaan uusia kysymyksiä: mihin katosi kaksoismuotokuva, mikä on sen suhde kasviaiheiseksi muuntuneen taustan ja henkilö Irman suhteen? Samoin toimii Aforismi (1895), jonka herkeämätön intensiteetti välittyy ilman laajoja artikkeleitakin. Torsten Stjernschantzin sormiin muodostuva ikuisuuden symboli yhdessä Descartes'n aforismin kanssa luo kiinnostavan kuvan symbolistisesti, maalauksellisesti ja henkilöhistoriallisesti. Tutkimuksellinen työ Stjernschantzin kokonaistuotannosta on arvokasta ja teosten löytyminen lukuisista yksityiskokoelmista on tarkoittanut uutteraa etsintää ja työtä pientenkin johtolankojen välityksellä.


lasinpuhaltajat
Lasinpuhaltajat, 1894, öljy kankaalle, 176 × 180 cm, K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Taiteilijan maisemamaalaukset avaavat toisennäköisen Stjernschantzin; pienikokoiset, selkeästi näkyviin jätetyin siveltimenvedoin toteutetut maalaukset ovat rennon ja jopa kevyen oloisia verrattuna taiteilijan moniin muihin teoksiin, jotka ilmentävät symbolismin ja syntetismin lainalaisuuksia. Maisemallisuudestaan huolimatta nämä maalaukset lähenevät ei-esittävyyden rajaa, värien ehdoilla.


Näyttelyluettelo on vaikuttava laitos, ei pelkästään kokonsa vaan myös sisältönsä puolesta. Tutkimustyön tekeminen on taidemuseolle lähtökohtaisesti laaja ja resursseja vaativa projekti. Jossain määrin näyttelyluettelo ajaakin itse näyttelyn ohi laaja-alaisuudessaan ja asiantuntevine kirjoittajineen. Näyttelyluettelot ylipäätään ovat erittäin kiinnostava osa-alue kuvataiteen ammatillisessa kentässä. Niiden sisältöjä tuottavat alan erikoisosaajat ja tutkijat, jolloin ne sijoittuvat kiinnostavasti tieteellisen tutkimuksen ja popularisoivan taidekirjoittamisen raja-alueelle kohteenaan suuri yleisö. Näyttelyluetteloiden tai -kirjojen suunta ja kohde onkin yksi ratkaiseva näkökulma myös niitä arvioitaessa. Kenelle nämä tekstit parhaiten soveltuvat luettaviksi, kuka saa näistä uutta tietoa ja onko tekstien tyyli lukijoiden todennäköisen heterogeenisyyden suhteen yli- tai aliampuvaa?


(Lue koko arvio Taide-lehdestä 3/14)


Maaria Niemi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä