Tulosta sivuKritiikit 4-08

29.10.2008 10.21

Juhanin tanssit – Juhani Tuominen

IV Selam 2008Taidemaalari Juhani Tuomisen maalauksissa pyörivien dervissien tanssi ja itäinen värimaailma punoutuvat modernismin muotokudelmaan.

IV Selam 2008
Juhani Tuominen, Selam IV, 2008. Akryyli, pigmentti ja lyöntimetalli kankaalle, 204 x 408 cm.
Juhanin tanssit

Juhani Tuomisen maalauksia
Galleria Napa, Rovaniemi 6.–24.9.2008


Taidemaalari Juhani Tuominen on luonut värien maailmaan oman tahtonsa mukaisen järjestelmän. Sommittelu koostuu vertikaalipainotteisista horisontin katkelmista. Abstraktin kuvioinnin päällekkäisyyttä käyttäen hän saa teoksiinsa ajan kulumisen tunnun sekä kohtaavaa ja pakenevaa liikettä.


Kiiltävää, mattaa, jopa metallin hohtoa on käytetty elävöittämään perusvärejä ja niiden variaatioita. Näet kultaisia lautoja, pystyyn nostettuja hopeisen usvaisia pintoja, ornamenttiharhoja, kellopelirautateitä. Vai onko kauneus taas vain katsojan silmässä? Taiteilija panee kuviot eteesi. Tuloksena on ilmeinen keskustelu taiteilijan kanssa, mutta keskustelu käydään ehdottomasti taiteilijan luoman kuvan kielellä, milläpä muulla.


Tanssissa yksi liike on yksi sana. Maalauksessa on kolme sanaa eli yhtä monta kuin trumpetissa on venttiilejä, joiden kautta henki puhalletaan. Maalaukseen tulee henki värin, muodon ja sommittelun kautta. Näiden elementtien ja vivahteiden miksausmahdollisuuksia on miljoonia. Kokenut maalari on perillä tästä. Tuomisen teoksia katsellessa näkee, etteivät ne ole valmistuneet käden käänteessä. Niiden sanoma on moninkertaisen salasanan takana, mutta silti selkeästi soiva.


Turkkilainen hauta – türbe – on edelleen Tuomisen pääasiallinen aihe. Nyt aihepiiriin on lisätty Mevlana dervissien veljestön mystisen jumalanpalvelurituaalin Seman eri osat. ”Samalla, kun ne ovat pyörivien dervissien hautoja, ne kuvaavat heidän rituaalista lähestymistään jumalalliseen yhteyteen, jonka he haluavat välittää läsnä oleville”, kuvaa Tuominen näyttelyn aihetta esitteessä.


”Näitä maalauksia tehdessäni on vahvistunut myös siteeni länsimaisen modernismin kasvuympäristöön, josta itse olen kotoisin”, Tuominen jatkaa.


Tuomisen mielestä maalaus on tänä päivänä varsin epämuodikasta. Muistan hänen myös sanoneen, että on hyvä, että maailmassa on röykkiöittäin kaupallisen intressin palveluksessa olevaa kuvaa. Kuvataiteilijat saavat täten työskennellä rauhassa jätevuorten takana.


Näyttelyyn mennessäni en tiennyt kuvien tanssiin viittaavista taustoista. Katsoin ensin maalaukset. Niiden positiivisuus ja suoranainen optimismi oli ensimmäinen vaikutelma. Maalaustekniikoita töissä on useita, perinteisestä pensselin käytöstä aina kuivattamisella aikaansaatuun väripinnan lohkeiluun asti.


Maalauksia katsellessani sain niistä assosiaation tanssiin, vaikka niissä ei ole viitteitä tai kuvaa tanssista. Taiteilija on saanut työnsä keinumaan. Se välittyy tässä abstraktin tyylin kautta. Tanssi jatkui kuvissa senkin tiedon jälkeen, että ne kuvaavat hautoja. Haudoissa ei tietääksemme pahemmin tanssita. Kuvat perustelevat tässä itsensä taiteeksi. Tietenkin läsnä on myös se kokonaisvaikutus, mikä meidät saa ymmärtämään kuvasta saadun visuaalisen signaalin. Tämä ei ole mystiikkaa, vaan näin tässä tapahtui. Ja mikä on uskottavampaa kuin oma kokemus.


Jouni Kesti

Kirjoittaja on Oulussa asuva kuvataiteilija, säveltäjä, rumpali, kirjailija ja poleemikko.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä