Tulosta sivuRuumiillisuudesta, ruumiista ja sen kuvasta

Antti-ja-Laura,-öljy-kankaalle-2010,-170-130cm,-kuva-Tomi-aho-Tomi-Aho edited-1
Riikka Lenkkeri: Antti ja Laura, öljy kankaalle 2010, 170x130cm. Kuva: Tomi Aho.

Ruumiillisuudesta, ruumiista ja sen kuvasta


Nykytaidekeskustelu hyväksyy ajatuksen, että jokainen kuva esittää jotain. Tarinoita kerrotaan monin tavoin. Aaro Matinlauri ja Riikka Lenkkeri ovat valinneet ilmaisunsa välineeksi ihmisruumiin. Aiheesta käydyn keskustelun kirjasi Jaakko Rönkkö.

Aaro: Kaikki olemassa olon asiat ovat esillä lihallisessa hahmossamme. Kasvot ovat täynnä kertomuksia. Toisen ruumista kuvatessa tekee näkyväksi omaa prosessiaan, siihen liittyviä elämisen ja kuolemisen teemoja, kohtaamisen, näkemisen ja katsomisen aiheita. Kuvan rakentaminen on oman itsen rakentamista ja tähän ihmisruumis on paras mahdollinen väline. Tämä vuoropuhelu on minulle ensisijainen asia maalaamisessa.

Riikka: Tartun maalatessani ruumiin massoihin ja lihallisuuteen. Painon ja painavuuden vaikutelma ja kolmiulotteisuus ovat minulle keskeisiä asioita. Joskus tuntuu käsittämättömältä, että taulu on tosiaan litteä.
Jokaisella on tapansa olla ja pienikin ele tai asento voi herättää halun tehdä kuva. Varsinkin ryhmäkuvissa nämä pienet jännitteet synnyttävät kertomusta. Avainkokemukseni tähän oli Piero della Francescan maalaus Syntymä. Pyhässä kuvassa vanha mies Joosef istuu jalka toisen päällä niin, että jalkapohja näkyy. Yksinkertaiseen asentoon tiivistetty ele on inhimillisesti kaunein provokaatio, johon olen törmännyt uskonnollisessa taiteessa.

Aaro-Matinlauri-Saattajat-2010-Jan-200-x-86cm-öljy-foto-JoukoVatanen
Aaro Matinlauri: Saattajat, 2010, Jan, 200x86cm öljy. Kuva: Jouko Vatanen.
Aaro: Kuvan rakentamisen elementit ovat olemassa ihmisessä jo varhain. Minun ensimmäinen, henkilökohtainen kriisini kuusivuotiaana oli tilanne, jossa piti kuvata auto autotallin sisällä. Näkymättömissä oleva piti näyttää jotenkin. Opiskeluaikana  samat asiat tulivat eteen. Miten siirtää hallussani oleva tieto kaksiulotteiselle pinnalle ja löytää ilmaisu sille, mikä ei näy. Varsinkin varhainen modernismi käsitteli näitä asioita paljon, eivätkä ne ole tyhjentyneitä aiheita vieläkään.

Riikka: Minäkin puhun kuvan rakentamisesta. Aika ja maalaamisen hitaus ovat keskeisiä tekijöitä. Vasta prosessin aikana kuvaidea selkiintyy, asiat löytävät paikkansa ja keskinäiset suhteensa maalauspinnassa. Maalaustapani on paksu; siihen kuuluvat päällemaalaukset, uudet yritykset ja asioiden uudelleen sijoittelut.

Aaro: Teen paljon luonnoksia. Maalatessani käyn suoraan asiaan ja teen mahdollisimman spontaanisti valmista. Tähän välittömyyteen liittyy tunne vapaudesta ja maalaamisesta ilman auktoriteetteja.
Maalaamistapahtuma on ruumiillinen, mutta se on myös hahmoa vailla olevassa välitilassa liikkumista. Ikään kuin ajaisi takaa saavuttamatonta jänistä.

Jaakko: Lucian Freudin henkilökuvat ovat nykytaiteen kouluesimerkki maalaamisesta, joka päällisin puolin esittää vain alastomia ihmisiä, mutta käynnistää katsojassa loputtoman assosiaatiovyyhden.

Satu-ja-Ronja,-öljyväri-kankaalle-2010,180-150cm,kuva-Tomi-Aho-1
Riikka Lenkkeri: Satu ja Ronja, öljyväri kankaalle 2010,180x150cm. Kuva Tomi Aho.
Riikka: Freudin sähkövalossa kuvatut ihmisruumiit, harmaaseen taittuva ihonväri ja vahva lihantuntu ovat minulle varma paikka ladata akkuja ja saada taidekiksejä. Hänen ryhmäkuviensa henkilöiden väliset jännitteet ovat todella kiinnostavia. Viime aikoina olen innostunut myös Lovis Corinthin maalaustavasta. Märkä ja liukuva värin tuntu, vauhti ja kontrolli samassa paketissa.

Aaro: Kaikkeen maailmassa olemiseen kuuluu tieto kuolemisesta ja se on jokaisen ruumiissa vahvemmin tai heikommin läsnä olevana asiana. Minua kiinnostaa ihmisen paikka elämän ja kuoleman rajalla. Tätä olen käsitellyt muotokuvissa, joiden toinen elementti on olemisen rajaa ilmentävä abstrakti väripinta.

(Lue lisää Taide-lehdestä)

Kirjoittaja on helsinkiläinen kuvataiteilija.

Aaro-Matinlauri-Saattajat-2010-Antti-200-x-86cm-öljy-foto-JoukoVatanen
Aaro Matinlauri: Saattajat, 2010, Antti, 200x86cm öljy. Kuva: Jouko Vatanen.

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä