Tulosta sivuCheckpoint Taava 5-08

Taavapalkki-top



Berliini, Berliini!                 

taavakasvotViime kesänä keskustelin arvostetun, Lontoosta kansainvälisesti kuraattorina toimivan David A. Baileyn kanssa. ”Kaikkien pitäisi mennä Berliiniin!”, Bailey intoili. Hänen mielestään Berliini on jo jonkin aikaa ollut Lontoota ja New Yorkia tärkeämpi nykytaiteen keskus.

Saksan 3,5 miljoonan asukkaan pääkaupunki oli hurmannut kuraattorin siinä määrin, että hän suunnitteli seuraavan suuren projektinsa sponsoriksikin kyseisestä maasta tulevaa autofirmaa, BMW:tä.  Berliini ja BMW eivät varmaan ole alkukirjainta enempää keskenään yhteismitallisia ilmiöitä, mutta käsitys Berliinistä tämän hetken nykytaiteen keskuksena pitää varmasti paikkansa. Miten nykytaiteen Zeitgeist on asettunut juuri sinne?

Berliinissä säännöllisesti vieraileva taidehistorioitsija Harri Kalha näkee syitä kaupungin kiehtovuuteen muun muassa kulttuuripolitiikassa. ”Minua vetää Berliiniin elinvoimainen ruohonjuuritaso. Esimerkiksi New York uhkaa hygienisoitua hajuttomaksi,” hän vertaa. Kaupungissa asuvat kulttuurivaikuttajat arvostavat myös mahdollisuutta monikulttuuriseen vuorovaikutukseen, joka kasvattaa ruohonjuuria ja sieltä lähtevää luovaa potentiaalia.

Suomesta Berliiniin on siirtynyt jatkuvasti lisää taiteilijoita. Yksi heistä on taidemaalari Jukka Korkeila, menestynyt Berliini-konkari. Korkeila tuli ensimmäisen kerran pidemmäksi aikaa kaupunkiin vaihto-opiskelijaksi vuonna 1997 ja sai varsin pian merkittävän galleriakontaktin, Galerie Gebauerin. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli siellä vuonna 1998. Sittemmin Korkeila on asunut kaupungissa pätkittäin, yhteensä muutaman vuoden.

”Berliinissä oma työ on ollut mahdollista suhteuttaa osaksi kansainvälisen taiteen kenttää ja siellä on ollut mahdollista teroittaa hampaita ja ajatuksia. Siellä on aivan toisenlainen kuvataiteen traditio ja sallivuus kuin Suomessa – kaikki inhimillisen olemisen muodot ovat läsnä. Esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävä, liikenteen pysäyttävä useamman sadan tuhannen ihmisen gay pride CSD-parade on muuttanut minun ja muiden ihmisten elämää. Nämä seikat ovat olleet tärkeitä taiteilijaksi kasvamisessa ja myös ihmisenä”, Korkeila pohtii.

Tällä hetkellä Berliinissä on 500–600 galleriaa, joiden seuraaminen käy Korkeilan mukaan kokopäiväisestä työstä. Kilpailu on kovaa, mutta silti on mahdollisuuksia omaehtoiseen ja myös epäkaupalliseen toimintaan.
Suomalaisten siirtymistä kaupunkiin Korkeila kommentoi: ”Siellä on vielä enemmän ruotsalaisia, on vain ajan kysymys koska Berliini saa oman pikku svenskstadinsa. On mahdollista joutua bileisiin, joissa puhutaan vain ruotsia.” Tämä ei kenties ole enää yhtä mahdollista meidän kaksikielisessä maassamme?

Kaikki korostavat, että Berliini on elinkustannuksiltaan halvempi kuin Lontoo, Pariisi tai Helsinki. Tämä on usein kosmopoliittisuuden lisäksi merkittävä syy muuttaa kaupunkiin.

”Tosin 6000 työhuoneista kilpailevaa taiteilijaa on kääntänyt hinnat nousuun niiden osalta. Gallerioiden kasvava määrä pitää käymistilassa; kuvataiteesta on tullut yksi kaupungin talouden tärkeistä sektoreista.” Entä laskusuhdanne? Korkeilan mukaan Berliiniä luonnehtii pysyvä pysymättömyyden traditio. ”Mitä tulee laman – ja Berliinin jälkeen: Minsk, Krakova vai Pietari?”, hän kysyy.

Taava Koskinen 







Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä