Tulosta sivuHongkong löysi ei-identiteettinsä taiteesta

t11
Yim Waiwai, LvLn Virus, 2012, keramiikka, sekatekniikka kuva: So Hing Keung

Hongkong löysi ei-identiteettinsä taiteesta

   

Hongkong on kaupunki, jossa vain murto-osa siellä asuvista on syntynyt ja jossa useat viettävät vain muutaman vuoden työkomennuksella. Kuvataiteessa tämä näkyy identiteetin pohtimisena. ”En käsittele taiteessani Hongkongia vaan identiteetittömyyttä”, on yleinen kommentti hongkongilaiselta kuvataiteilijalta. Tuossa lauseessa tiivistyy hongkongilaisen taiteen yleisin teema.


Rahamaailman persoonattomien pilvenpiirtäjien varjoissa elää kulttuurittomuudessaan ylpeästi rypevä hongkongilainen taidemaailma.

Englannin avatessa neuvottelut Kiinan hallituksen kanssa Hongkongin kohtalosta vuonna 1984 kävi nopeasti selväksi, ettei Kiinalla ollut aikomustakaan jatkaa vuokrasopimusta. Passivoiva tulevaisuudettomuus muuttui äkkiä peloksi. Pelko kasvoi tarpeeksi käsitellä katoavaa. Taiteilijat tarttuivat tuohon tarpeeseen. Syntyi halu käsitteistää hongkongilaista identiteettiä.


Kaupunki, joka oli yli vuosisadan ajan ollut vain kulttuuriton rahan ja halpatuotannon keskus halusi identiteetin. Tämä kasvatti uudenlaisen taiteilijasukupolven. 1980- ja 90-luvuilla Hongkongiin muutti takaisin paljon sieltä ulkomaille opiskelemaan lähteneitä kuvataiteilijoita, jotka olivat kiinnostuneita tuottamaan uutta hongkongilaisuutta nimenomaan kuvataiteen avulla. Siinä, missä aiemmin oltiin varioitu länsimaisissa taideoppilaitoksissa opittua tai oltiin kaivettu kiinalaisen kuvataiteen kaanonia ja pyritty sitä uudistamalla sanomaan jotain, syntyikin hongkongilaisuutta käsitteistävä nykytaide.

t8
Lee Kit, You (you), 2013, esinekooste. Kuva: Antti Kauppinen.


Taide markkinoilla

 

Hongkongissa toimivat sekä Aasian että Australian taiteen suurimmat huutokauppakamarit. Kansainvälisillä huutokauppahuoneilla kuten Christie’s:llä ja Sotheby’s:llä on nykyisin haarakonttorit Hongkongissa. Kehitys on ollut huimaa; ennen 1990-lukua Hongkongin taidemarkkinat olivat vielä lähes olemattomat ja Manner-Kiinan puolella taidemarkkinoita ei käytännössä katsoen ollut ollenkaan.


1990-luvulla kiinalainen taide valloitti länsimaiset huutokaupat ja 2000-luvulla kiinalaiset miljardöörit ja pankit ovat alkaneet kerätä suuria taidekokoelmia. Vielä 10 vuotta sitten kiinalaisen nykytaiteen keräilijöistä puolet oli länsimaista. Tänään 95% teoksista myydään Kiinaan.


Paradoksaalisesti useat hongkongilaiset taiteentuntijat kuitenkin toteavat, että 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa taide oli laadullisesti parempaa kuin tänään. Näin sanoo mm. kiinalaiseen nykytaiteeseen keskittyvän Hanart TZ -gallerian perustaja Johnson Chang. Hän on seurannut kiinalaista ja hongkongilaista kuvataidekenttää vuosikymmenien ajan. Hra Chang oli ensimmäinen kuraattori, joka alkoi markkinoida kiinalaista nykytaidetta länsimaisille keräilijöille 1990-luvun alussa. Kansainvälinen kiinnostus on tuonut valtavia summia taiteilijoille ja galleristeille, mutta samalla se on vienyt terän luovuudelta. Tänä päivänä liian monet keskittyvät miettimään myyvyyttä taiteellisen laadun kustannuksella.


Hongkongin kaupallisten gallerioiden keskittymä löytyy Hollywood roadilta. Kadunvarren galleriat ovat täynnä hätkähdyttävän samankaltaista tämä-menee-kaupaksi -taidetta. Monet taipuvat tuottamaan liukuhihnataidetta, jotta onnistuisivat vuosi vuodesta pysymään kaupallisten gallerioiden ja huutokauppojen listoilla. Ei ole uskallusta tuottaa uutta, ottaa riskejä. Taiteellinen vapaus jää toiseksi markkinoiden seuraamisen pelolle.

t1
Lukas Tam Wai Ping, in Between, 2001.


Taiteilija kaupan


Siinä, missä Suomessa menestyvä taiteilija etenee kentällä koulutuksen jälkeen valtion puolivuotisapurahasta hitaasti kohti viisivuotista ja taiteilijaeläkettä, Hongkongissa nuori kuvataiteilija poltetaan loppuun nopeasti. Galleriaan kiinnityksen saanut nuori taiteilija hypetetään taidemarkkinoille. Keräilijöiden kiinnostus kohdistuu mielellään nuoriin kuvataiteilijoihin. Galleria nostaa teosten hinnat mahdollisimman nopeasti ylös. Mitä nopeampaa uuden taiteilijan hintakehitys, sitä kiinnostuneempia taiteen taloudellisesta tuottavuudesta innostuneet taidesijoittajat ovat.


(Lue hongkongilaisista markkinoiden varjossa olevista kiinnostavista nykytaiteilijoista Taide-lehdestä)


Antti Kauppinen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä