Tulosta sivuKritiikit

26.10.2015 9.40

Taidehistoriallinen Alvar Cawén ja puoliso

Ragni_Cawen,Pihanakyma,21,5_x_18cmTampereen taidemuseoon kootussa näyttelyssä on esillä laaja Cawénien – myös taiteilijan puolison Ragni Cawénin (1891-1981) – yli 230 teosta sisältävä kokonaisuus.

Alvar_Cawen_Rannalla_1912_Ateneumin_taidemuseo
Alvar Cawen: Rannalla, 1912. Ateneumin taidemuseo.

Taidehistoriallinen Alvar Cawén ja puoliso

 

Elämänvirrassa – Alvar ja Ragni Cawén

Tampereen taidemuseo

12.9.2015 – 10.1.2016

 

 

Taiteilija Alvar Cawén (1886-1935) on suomalaisen maalaustaiteen taidehistorian merkkihenkilö. Hänen uransa sijoittuu erityisesti sotien väliseen aikaan ja hän lukeutuu Marraskuun ryhmän keskeisimpiin maalareihin. Tämä suomalaiseen identiteettiin ja kansanelämänkuvaukseen liittyvä maalauksen aiheisto kehittyi taiteilijalla 1920-luvun maalauksissa ja saavutti kulminaatiopisteen kansallisen suomalaisuuden ja kansainvälisen kubistisen pintarakenteen synteesissä. Usein Alvar Cawénin pääkautena pidetäänkin 1920-lukua. Tampereen taidemuseoon kootussa näyttelyssä on esillä laaja Cawénien – myös taiteilijan puolison Ragni Cawénin (1891-1981) – yli 230 teosta sisältävä kokonaisuus.


Lehtiä-luetaan-1922-Amos-Andersonin-taidemuseo-kuva-Kari-Siltala
Alvar Cawén: Lehtiä luetaan, 1922. Amos Andersonin taidemuseo. Kuva: Kari Siltala.

 

Näyttelyn kuraattorina on toiminut professori emerita Riitta Konttinen, jonka tutkimus taiteilijaparista  toimii projektin monivuotisena ja laajana taustana. Taidehistoriallis-tutkimuksellinen näkökulma on voimakas ja valinta on nostanut esiin nämä kaksi taiteilijaa samassa mittakaavassa; Ragnin osuus on museon alakerrassa ja Alvarin yläkerrassa. Silti näiden taiteilijoiden teokset eivät yllä lainkaan samalle tasolle, sillä edellisen työ oli lähinnä harrastelijatasoa, vaikka hänellä olikin taiteilijan koulutus. Jälkimmäisen taiteellinen työ sen sijaan oli paljon muutakin kuin marraskuulaisuutta ja kubistista pintarakennetta, joka uppoutui 1930-luvulla maalausten sisään ja ennakoi taiteilijan kuolemaa vain 48-vuotiaana. Alvar Cawénin värikylläiset 1910-luvun maalaukset puolestaan muistuttavat, että hän oli Pariisissa aikana, kun fauvistit maalasivat vihreäkasvoisia henkilökuvia ja puhdas paletti oli pinnalla.


Alvar-Cawén-Omakuva-1923-Ateneumin-taidemuseo
Alvar Cawén: Omakuva, 1923. Ateneumin taidemuseo.


Taidehistorioitsijana kunnioitan tutkimuksen syvyyttä ja perehtyneisyyttä, mutta näyttelyssä suhtaudun kriittisesti hyvinkin harrastelijamaisen aineiston esittämiseen taidehistoriallisesti ja taiteellisesti ansioituneemman puolison kustannuksella – tilallisesti. Tutkijan näkökulma näkyy myös Alvar Cawénin osuudessa. Myös häneltä on esillä heikkoja teoksia, joiden merkitys on tutkimuksellisesti merkittävää, tärkeää ja kiinnostavaakin, mutta yleisölle on syytä esitellä vain parasta mahdollista tuotantoa, jo silläkin perusteella, että Cawénin taiteilijuudessa on paljon kiinnostavaa. Vuosisadan alun naturalismi hypähtää kansainväliseksi sulottarien ja muusien sarjalliseksi kuvaukseksi. Pastellit, piirustukset ja monotypiat avaavat taiteilijan työskentelyä ja moninaisuutta. Aineistoa ja erinomaisia teoksia on runsaasti ja ryhdikkäästä merkkiteoksesta kuten Lehtiä luetaan (1922) on saatu useampiakin versioita mukaan näyttelyyn – joskaan niitä ei esitetä rinnakkain. Kronologinen, temaattinen tai medium-lähtöinen esillepanon kolmikko risteilee näyttelyssä. Cawénin hienous taiteilijana tulee lievän sekavuuden ja teostiheyden läpikin: pieni pastellinen Omakuva on puhallettu täyteen henkeä ja katsetta, joka on olemassaoleva sadan vuoden jälkeenkin.

 

(Koko arvio luettavissa Taide-lehdestä 5/15)


Maaria Niemi


Ragni_Cawen,Pihanakyma,21,5_x_18cm
Ragni Cawen: Pihanäkymä, 21,5 x 18cm.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä