Tulosta sivuPääkirjoitus

 Ehdottomuuden vaihto

 

Vaihtoehtoja kerta kaikkiaan ei ole. Tässä maailmassa ei saateta tehdä toisin. Näinhän meille kerrotaan päivästä toiseen.

Taiteen parista voi kuitenkin vielä löytää alueen, jossa toisin tekeminen on mahdollista ja toisinaan jopa suotavaa.


Tämän lehden näyttelykritiikeissä kerrotaan taas useista taiteilijoista, jotka ovat tehneet vähän toisella lailla, välittämättä siitä mikä on korrekteinta ja eleganteinta. He voivat edustaa toisenlaista makua – tehdä kuten itse näkevät hyvänä, ilman sen miettimistä kuinka on ollut tapa. Toisinajattelun sinnikkyydessä on tavattoman usein arvoa.


Toisin tekeminen on myös ison riskin ottamista. Jos lähtee tekemään muutoin kuin totutulla tavalla, vastaanottajan, katsojan, kanssaeläjän ei ole helppo heti tietää onko se hyvää vai huonoa; taiteilija voi jäädä ymmärrystä vaille, liiankin pitkäksi aikaa.


On kuitenkin muistettava, että tästä ei kuitenkaan seuraa, että huonona nähty olisi aina välttämättä sitä uutta hyvää, jota ei vain vielä ymmärretä. Että se, joka ei ymmärrä on itse huono. Huonoa voi näet syntyä liialla jäljittelyllä, liialla yrittämisellä olla kuin muut, mutta yhtä lailla myös silloin, kun yrittää kovasti olla jotakin kovin erikoista.

  

Oikeastaan koko länsimaisen taiteen ytimessä ja olemisen moottorina on silti tuo toisin tekeminen. Kun joku taiteilija on hionut omaa omintakeista ilmaisuaan tietynlaiseksi vuosia, kenenkään toisen ei ole syytä tehdä juuri samankaltaista, kuin tuo taiteilija. On pyrittävä ratkaisemaan asia toisin, jotta voisi perustella olemisensa taiteilijana. On erottauduttava omaksi itsekseen.


Eräässä Suomen pikkukaupungissa on tehty vähän toisin, otettu sitä riskiäkin. Kankaanpää on paikkakunta, jossa taide päätettiin jo 50 vuotta sitten ottaa veturiksi, kun näytti että siellä jossain, Satakunnan syrjämailla ei mennyt aivan mainiosti. Alle kahdentoista tuhannen asukkaan kaupungissa on taidekoulu, josta on valmistunut mm. tuore Vuoden nuori taiteilija, yli sata julkista veistosta, taidegalleria, kulttuuritapahtumia, opiskelijoiden pop-up-taidetapahtumia ja kaupunginmuseossakin aika ajoin taidenäyttelyitä.


Varmasti on niin, että se, joka laman aikana panostaa siihen mistä  kaikki muut leikkaavat, voi erottua. Kuvataiteen kautta on mahdollista erottua. Jo kuvataiteen harrastajakin taitaa erottua massasta. Erottuva huomataan ja erottuvaa katsotaan tiiviimmin kuin muita, ja erottuvan on tietysti mahdollista joko mokata tai pärjätä muita paremmin. Mutta erottuvalla siis sentään on nämä vaihtoehdot.

 

Pessi Rautio

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä