Tulosta sivuNostoja 1990-luvulta



"Aistijatkeittemme sisällyttäminen elektroniseen ympäristöön tuo kuitenkin uuden ulottuvuuden tapaamme havainnoida todellisuutta. Voimme vakavasti tarkastella ”keinotajunnan” (Artificial Conciousness) mahdollisuutta vasta sitten kun voimme sisällyttää laajennettuun aistivalikoimaamme keinonäön, -kuulon ja -kosketuksen kaltaisia tekijöitä."

(Sähköiho, Derrick de Kerkhove, 2/91)



"Elitistisen merkkijärjestelmänsä läpi, se työntyy muihin yhteiskunnallisiin merkityksenantoihin. Julkeana kavaltajana, joka ei arastele kavaltaa samantien myös itseään. Niskasen avoimesti perverssit esineet asettuvat viattomina halumme objekteiksi."

(Pekka Niskasen käsitetaidetta Mikkelin taidemuseossa, Mika Aalto-Setälä, 1/92)



"Termit monikulttuurisuus ja poliittinen korrektius (PC) ovat kuuluneet keskeiseen sanastoon viime vuosien yhdysvaltalaisessa keskustelussa, olkootpa sitten kyseessä koulutukseen, taiteeseen tai yhteiskuntaan yleisesti liittyvä diskurssi."

(Tokenismi, Leena-Maija Rossi, 2/94)



"Koska uusi taide on yhä enemmän tilallista ja moniaistimellista kuin ennen, jolloin taide oli voittopuolisesti visuaalista, verbaali kieli, etenkään perinteinen estetiikka, ei ole kovin hyvä käsittelemään sitä. Perinteinen tapa käsitellä lineaarisesti tekstiä on sopusoinnussa tietyn taiteen vaiheen kanssa, ja se vaihe alkaa häipyä taka-alalle."

(Jos tämä olisi hyperteksti, Yrjänä Levanto Kaija Kaitavuoden kokoamassa keskustelussa, 3/95)



"Hillon epävakavuudessa, epäsosiaalisuudessa, epämuodikkuudessa piilee oma arvonsa. Muut ruokataiteet ovat sosiaalisia ja rupattelevia, hillo on makeudestaan huolimatta mykkä. Kun muut ruokataiteet ovat älykkäitä, hillo on tyhmä."

(Hillon estetiikka, Ulla Karttunen, 5/99)




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä