Tulosta sivuKritiikit 6-07

31.10.2008 16.02

Ei mitään pumpulitaidetta puuvillatehtaalla – Merja Haapala, Teemu Saukkonen

Tahdon07-005Mikä onkaan sopivampi paikka Tahdon-näyttelylle kuin entinen puuvillatehtaan tuotantohalli: siellä moni tyttö on haaveillut rakkaudesta yksitoikkoisen työn lomassa.
Tahdon07-005
Näyttelystä Tahdon. Vas. Teemu Saukkonen, Last Call, sekatekniikka, etualalla Merja Haapalan veistos Korkea taivas, keramiikka, polyuretaani, akryylimaali. Kuva: Teemu Saukkonen

Ei mitään pumpulitaidetta puuvillatehtaalla

Merja Haapala, Teemu Saukkonen: Tahdon
TR1, Tampere, 6.10–4.11.2007

Tampereen kaupungin hallinnoima TR1 on kunnostettu Finlaysonin entisen puuvillatehtaan tiloihin. Väinön Linnan aukiolla kirjailijan pronssinen muotokuva vahtii pientä aukiota. TR1:n ulkoseinässä lepattaa värikäs banderolli TAHDON.

Mikä onkaan sopivampi paikka taiteilijapariskunta Teemu Saukkosen ja keramiikkataiteilija Merja Haapalan Tahdon-näyttelylle kuin entinen puuvillatehtaan tuotantohalli: Viisaasti entisöidyn teollisuushallin kolhittujen pylväiden välissä on moni puuvillatehtaan tyttö haaveillut rakkaudesta yksitoikkoisen työn ohessa. Näyttelyn nimi on ladattu miljoonien ihmisten unelmilla. Se viittaa intiimiin, henkilökohtaiseen, rakkauteen.

Näyttelyn idea ei kuitenkaan ole romanttisen yhteiselon ylistys. Näyttely puhuu puolestaan. Molempien tekijöiden teokset ovat täysin omaa käsialaa. Töitä olisi tosin voinut olla vähemmän, tila olisi ollut hengittävämpi.

Näyttelyssä Saukkonen herkistelee ja Haapala pursuttaa lihallisesti polyuretaania värikkäiden keraamisten veistostensa jatkeeksi. Saukkosen maalaukset ovat naisellisen kodikkaita: taidemaalari on yhdistänyt perinteiset ristipistokuvastot osaksi maalausta. Last Call pohjautuu seinävaatteeseen, jossa aiheena on viimeinen ehtoollinen. Halkaisijaltaan yhdeksänkymmentäsenttinen pyöreä maalaus on apokalyptinen väriltään ja herättelee ajattelemaan maailmankaikkeutta ja katoavaisuutta.

Saukkosen maalaukset toimivat ikonien tavoin laajentuen käsittämään yleisinhimillisesti kotoisia askareita suhteessa ihmisen yksityisyyteen sekä pienen suhdetta suureen. Arki vaihtuu pyhäksi uskottavasti. Katsoja saa kotiin viemisiksi rauhaa ja levottomuutta.

Suomalaisesta maisemamaalauksesta ja symboliikasta tutut linnut, varpunen ja palokärki saavat Saukkosen maalauksissa uusia merkityksiä. Haiku taas tuo mieleen japanilaisen puupiirrostaiteen hienostuneen sommittelun. Näyttelyn kiinnostavimpia teoksia on Sotalapsi, viitteellisesti ja sarjakuvamaisesti maalattu kasvokuva, jonka sisään on istutettu kuvakudos Viipurin linnasta.

Suuret mustat silmänaukot ja suu kuvaavat sodan kokemuksen ahdistuksen, tylyn tyhjyyden ja kauhun. Sinipunainen ja kuparin sävy lisäävät teoksen vaikuttavuutta.

Tahdon07-010
Näyttelystä Tahdon. Vas. Teemu Saukkonen, Sotalapsi, oik. Merja Haapalan veistos Black Jack, keramiikka, polyuretaani, akryylimaali.
Maalauksen viereen on onnistuneesti sijoitettu Merja Haapalan tummanpuhuva veistos Black Jack. Haapala ahdistelee suomalaisia äijäveistäjiä fallosmaisilla, ärhäköillä väreillä varustetuilla, aistillisilla keraamisilla veistoksillaan. Teokset ovat vastaisku paljon julkisuutta päivälehdissä saaneelle äijäenergialle.

Vaikka seksuaalisuus ei ole Haapalan veistosten sisältö, se ilmenee sivujuonena ja nopeina assosiaatioina, muotokieli on niin orgastisen täyteläistä. Haapalan veistosten lähempi tarkastelu paljastaa inhimillisiä kasvojen ja raajojen muotoja sekä taidehistoriallisia viittauksia. Väripaletti kertoo pitkän uran aikana tehdystä tutkimus- ja kokeilutyöstä.

Aneemisuus ja vähäeleisyys eivät kuulu keraamikkotaiteilija Merja Haapalan hyveisiin. Röyhkeän korskea muotokieli, kuumat värit, huumori ja monimielisyys tekevät näyttelyteoksista nautittavia. Jatkokin on turvattu. Haapala on juuri valittu Arabian residenssitaiteilijaksi.
Katsoja voi vastata: KIITOS. TAHDON. NÄHDÄ. LISÄÄ.

Marja Kolu
Kirjoittaja on Jyväskyläläinen kuvataiteilija.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä