Tulosta sivuCheckpoint Taava 6-08

Taavapalkki-top


Museot, markkinat ja media


taavakasvotKeskustelu Yhdysvalloista alkaneen kansainvälisen laman vaikutuksista on vellonut koko syksyn ja siirtynyt sitä myöten myös taidemaailmaan. Asiaa pohditaan erityisesti Yhdysvalloissa.

Käytännössä täysin yksityisestä rahoituksesta riippuvainen yhdysvaltalainen museomaailma on jo kohdannut konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat toimintabudjettiin ja näyttelyiden kokoon ja luonteeseen. Vuosia valtakunnanlaajuisesti keskeisenä museosponsorina toiminut investointipankki Lehman Brothers meni nurin.

Voi olla, että jäljellä olevat sponsorit leikkaavat tukeaan tai lopettavat sen kokonaan.

Museonäyttelyiden ongelmana on, että ne täytyy suunnitella monen vuoden tähtäimellä. Tämä varmasti vaikeutuu turvaverkon repeillessä.

Varsinaisesti taantuman vaikutukset alkavat näkyä kuitenkin vasta aivan vuoden lopussa, johon mennessä lahjoitusten ja jäsenmaksujen määrä on selvillä. ”Varovaisuus on päivän sana”, MoMAn johtaja Glenn D. Lowry kiteyttää. Sen sijaan sponsorointia jatkavan The Bank of American taide- ja kulttuurijohtaja Rena deSisto katsoo, että yritysten tuki taiteelle on erityisen tärkeää tällaisia aikoina, koska tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat sitä, The New York Times kertoo. Kun siis yritys tukee taidetta, taide tukee yrityskuvaa.

Taidekaupassa muutokset ovat jo näkyneet selvästi. Marraskuussa New Yorkin johtavat taidehuutokaupat Sotheby’s, Christie’s ja Phllips de Pury & Co nuijivat kokoon 331 miljoonaa dollaria, mikä jäi kauaksi alkuperäisestä 608 miljoonan dollarin arvioidusta tuotosta. Laskelmat oli tietysti tehty ennen pankkiromahdusta. Joillekin keräilijöille ”New Yorkin puolen hinnan taidealennusmyynniksi” luonnehdittu tapahtuma mahdollisti loistavia hankintoja (The Daily Telegraph, 17.11.2008).

New Yorkista on matkaa Suomeen, mutta täälläkin tulevaisuudennäkymät muuttuvat koko ajan. ”Sponsorisopimukset ovat yleensä pitkiä, esimerkiksi kolme vuotta, mutta yritykset ovat nyt varovaisia ja uusien sopimusten saaminen voi olla vaikeaa”; suomalaisen taidesponsoroinnin tiennäyttäjä, Image Matchin perustaja Raoul Grünstein sanoo. ”Sopimukset ovat myös osa yritysten markkinointibudjetteja. Ne voivat pienentyä”, hän ennakoi.  ”Oma linjani on, että yritysten kannattaisi olla huonoina aikoina aktiivisia, jolloin voidaan saavuttaa hyviä markkinaosuuksia”, Grünstein sanoo.

Suomalaisittain hän kannattaa monipuolista taiteen rahoitusmallia, jossa julkinen ja yksityinen tuki yhdistyvät.

Galleristi Ilona Anhava ennakoi toistaiseksi vielä varsin stabiilin suomalaisen taidekentän muutoksia: ”Museot varovaistuvat ja keräilijät joutuvat kenties myymään teoksiaan. Leikkausten yhteydessä näyttelyitä kannattaa rakentaa kokoelmalähtöisesti,” hän pohtii.  

Sekä yhdysvaltalaisten että suomalaisten taideasiantuntijoiden kommenteissa arvioidaan paljon asenneilmastoa ja sen muutoksia. Tähänhän vaikuttaa keskeisesti media. ”Kun media tavattomasti varoittelee huonoista ajoista, kysyntä pienenee ja markkinat pienenevät”, tuumii Raoul Grünstein.

”Huono uutinen on aina parempi kuin hyvä uutinen”, kansainvälinen pitkän linjan galleristi Kaj Forsblom summaa median problematiikkaa. Tiukkojen uutiskärkien metsästäjien kannattaisi muistaa, että ne voivat iskeä omaan nilkkaan.

Taava Koskinen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä