Tulosta sivuKritiikit 6-08

8.12.2008 12.46

Silmäpeliä Wardin kanssa – Rafael Wardi

Rafael Wardi (1928-), Kvartetti / KvartettenWardin muuntuvat arjen hetket ja hyväntahtoiset impressiot saavat tunteet huljumaan.
Rafael Wardi: Värin sielu
Didrichsenin taidemuseo 11.10.2008–19.4.2009
Galleria Anhava 16.10.–16.11.2008

Rafael Wardin (1928) teokset hehkuvat tänä syksynä Didrichsenin taidemuseon ja Galleria Anhavan suurista ikkunoista ulos hämärään. Etenkin Didrichsenin rakennus on pimeässä kuin lyhty, josta maalausten keltaiset, oranssit ja punaiset viivat vilkuttavat museoon saapujalle.

Tutustuin näyttelyyn lähes miedoin tunnelmin, mutta Wardin muuntuvat arjen hetket ja hyväntahtoiset impressiot saivat tunteet huljumaan. Oli kiinnostavaa nähdä taiteilijan kehityksen eri vaiheet viidenkymmenen vuoden ajalta, aina viehättävästä teoksesta Kutova nainen viime vuosien maisemakuviin. Taiteilijan muusa on löytynyt arjesta ja perheestä, joiden käsittelyssä on käytetty tavatonta lämpöä.

Rafael Wardi (1928-), Kvartetti / Kvartetten
Rafael Wardi (1928-), Kvartetti / Kvartetten
Mittailimme ystäväni kanssa askelia teosten edessä ja lopulta pelasimme silmäpeliä Wardin teosten kanssa: muuttamalla katsomisetäisyyttä kuvat muuttuivat täysin. Kyse ei ole vain tarkkuuden ja epätarkkuuden välisestä muutoksesta, vaan koko sisällön painopisteen vaihtumisesta uudeksi. Esimerkiksi teoksessa Talvehtivia laivoja hahmot kulkevat rantakadulla. Läheltä katsottaessa etualan tumma hahmo on kuin sivullinen kaikesta elämänmenosta, ote jostain toisesta tarinasta ja sitä kuvaavasta taulusta. Pari peruutus-askelta myöhemmin koko kuvan jäsentely muuttui: tumma hahmo sulautuu osaksi teosta, yhdeksi rantakadun kulkijaksi ja tämän nimenomaisen kuvaushetken osaksi. Samalla kuva syvenee laivojen taakse, jossa maalijälkien seasta hahmottuu esiin tiilimakasiineja.

Didrichsenin näyttely on täynnä vastaavia taikatemppuja. Kvartetti-teoksessa olemme tunnistavamme Pentti Siimeksen pelkän asennon perusteella, mutta teoksen silmää kiehtova juju on jälleen etummaisen sinisen hahmon olemuksessa. Jokaisella askeleen siirrolla hahmon suhde kuvan muihin osiin muuttuu. Ja jokainen näkymä tuntuu yhtä oikealta.

Wardin näyttely Galleria Anhavalla rakentuu eri tavalla maisemien ja asetelmien varaan, vaikka vaikuttaakin, ettei aiheilla ole merkitystä sinänsä. Värillä ja aiheiden käsittelyllä sitäkin enemmän. Wardin maalaukset tuovat mieleen puheet mikrohistorialliset metodin, jossa tarkentamalla kohteeseen pystytään saamaan esiin olennaisia asioita. Ohimennen saatamme nähdä myös laajempia aineellisia ja henkisiä yhteyksiä, joihin maalauksen kohde asettuu. Näissä töissä yhteyksiä tuntuu liikuttavan myös katsomisetäisyys.

Anhavan näyttelyyn suhtautuu kuitenkin hieman kuin se olisi sivuhuomautuksia Didrichsenin ”päänäyttelyyn”, mikä ei kuitenkaan vie Anhavan Wardeilta mitään pois, päinvastoin kuva vain täsmentyy. Myös kronologisesti matkan tämänhetkinen pysäkki löytyy galleriasta.

Viivi Koljonen
Kirjoittaja on taidehistorian opiskelija

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä