Tulosta sivuArtikkelit 6-12

Hullu
Erich Heckel, Hullu, 1914, öljy kankaalle, 70,5 × 80,5 cm, © Kunstmuseum Gelsenkirchen / Martin Schmüdderich.

Ekspressionistit maalaavat intuitiolla

Satavuotiaat maalaukset ovat edelleenkin radikaaleja

 

Saksalainen ekspressionismi on vaikuttanut voimakkaasti myöhempään taiteeseen. Miten sadan vuoden takainen taide antaa nykytaiteilijalle? Onko se säilyttänyt tuoreutensa? Katja Matikainen kävi graafikko Tuukka Peltosen kanssa Sara Hildénin taidemuseon Ekspressioita-näyttelyssä, jossa on esillä valikoima ekspressionismin keskeisten nimien teoksia.


Katja Matikainen: Mitä saksalainen ekspressionismi on sinulle merkinnyt? Millaisena sen näet?


Tuukka Peltonen: Saksalainen ekspressionismi oli tärkeää jo opiskeluaikana, erityisen tuttua on Die Brücke -ryhmän grafiikka. Ekspressionismi vaikutus myöhempään saksalaiseen maalaustaiteeseen on ollut voimakas. Mielestäni tärkeää saksalaisessa ekspressionismissa on intuitiivinen kokemus. Suuri osa teoksista on nopeasti syntyneitä ja maalatessa on luotettu vaistoihin. Sitä kautta tulee rento ote. Näiden taiteilijoiden itseluottamusta täytyy ihailla; he ovat uskaltaneet jättää kuvan avoimeksi.


KM: Mikä sinua erityisesti näissä viehättää?


TP: Pidän niiden muotokielestä, pelkistämisestä, tietystä kulmikkuudesta joissakin teoksissa. Kubismi on selvästi vaikuttanut, mutta näissä ilmaisu on pysynyt esittävämpänä.


G74
Erich Heckel, Rannalla, 1921, öljy kankaalle, 80,5 × 70,5 cm, Museum Folkwang, Essen.

 

Puupiirros on väistämättä ekspressiivistä


KM: Mainitsit Die Brücken grafiikan, jota ei tässä näyttelyssä valitettavasti ole esillä. Sen merkitys taidegrafiikan kehitykseen oli suuri.


TP: Die Brücken teokset ovat kestäneet aikaa todella hyvin. Puupiirroksissa pitää pelkistää; se on saattanut vaikuttaa ekspressionistien maalauskieleenkin. Ajoittain maalauksista tulee mieleen primitiivinen taide.


KM: Tässä on kuitenkin Kandinskyn puupiirroksia.


TP: Niissä näkyy, kuinka taltan jälki tekee kulmikkuuden ja jähmeyden, jota ei saa maalaamalla. Siinä on osa puupiirroksen viehätyksestä. Näiden sommittelu tuo mieleen keskiaikaiset puupiirrokset. Myös venäläinen kansantaide on varmasti vaikuttanut.


KM: Mainitsit tuon grafiikan ja maalaustaiteen mahdollisen vaikutussuhteen. Olet itse tullut tunnetuksi puupiirroksistasi, mutta viime aikoina olet tehnyt erityisesti mustemaalauksia. Ne ovat luonteeltaan aika erilaisia juttuja, toinen hidas ja toinen spontaani tekniikka?


TP: Prosessi on tosiaan täysin erilainen. Ison puupiirroksen valmistaminen voi kestää kuukaudenkin verran, mutta maalaus syntyy hyvinkin nopeasti. Kuvassa on kuitenkin aina samat lainalaisuudet.


KM: Töissäsi jälki on kuitenkin samalla lailla läpikuultavaa sekä maalauksissa että puupiirroksissa.


TP: Totta, molemmissa on sama linja. Puupiirroksissa on selkeät värirajat, vaikka pyrinkin niissä paikoitellen maalauksellisuuteen. Puupiirroksessa voi käyttää värejä paremmin kuin muissa grafiikan tekniikoissa. Maalauksissa voi irrotella enemmän. Niitä en läheskään kaikkia laita esille.


KM: Käytät häviävän laatan tekniikkaa.


TP: Sen takia en voi jälkeenpäin vedostaa lisää. Kaiverrus on peruuttamatonta. Akvarellissakin on onnistuttava kertavedolla.

 

Pelkistys ja yksinäisen huuto


KM: Voiko sitten sanoa, että saksalainen ekspressionismi on sinulle esikuvallista?


TP: Yritän välttää sitä, että se olisi esikuva! Mutta onhan se kieltämättä paljon vaikuttanut. Esimerkiksi tämän näyttelyn teoksissa tapa sommitella, tietty primitiivishenkisyys ja pelkistys, ovat asioita joita ihailen ja joihin pyrin omissa teoksissani. Esimerkiksi tässä Emil Nolden maalauksessa Naisia kukkatarhassa on hieno sommittelu, kukat etualalla. Nolde on klassista ekspressionismia.


(Lue keskustelu kokonaisuudessaan Taide-lehdestä)


Katja Matikainen

Kirjoittaja on tamperelainen kriitikko ja vapaa kirjoittaja

 

Ekspressioita, Sara Hildénin taidemuseo, 13.1.2013 saakka.


Schmidt-Rottluff,-Roter-Waldweg,-1922
Karl Schmidt-Rottluff, Punainen metsätie, 1922, vesiväri, 47 × 60 cm, Courtesy Beck & Eggeling Fine Art, Düsseldorf. Kuva: Christoph Münstermann.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä